 |
| Pesukone toimii myös lastenvahtina. |
Muutuin kuopusta odottaessani raskauden loppuvaiheessa täydelliseksi nakkisormeksi: pudottelin jatkuvasti asioita enkä saanut kamoja enää itse ylös. Pyysin (silloin kolmevuotiasta) Skidiä auttamaan aamupalan teossa.
Kotitöiden tekoa oli jo aloiteltu pyykkien ja astianpesukoneen kanssa ja Skidi oli uusista tehtävistä innoissaan. Hän suihki keittiön ja ruokapöydän väliä kuin supersankari. Kiittelinkin näppärää toimintaa varsinaiseksi superavuksi.
Superapu vakiintui niiltä jalansijoilta paitsi sanaksi myös normaalirutiiniksi, jota saa nykyään ihan pyytämättä. Kaksivuotiaskaan ei suostu enää katsomaan vierestä, joten hommista jopa kiistellään: ipanoiden täytyy keskenään sopia, kumpi vie pöytään mitäkin.
Tässä valossa hiukan hymyilytti uutinen, kuinka päiväkotilapset pesevät vessoja. Tavoitteena oli ilmeisesti paheksua tällaisen työn teettämistä lapsilla, mutta minun nähdäkseni uutisessa ei oikeastaan ollut mitään muuta kummallista kuin karkkipalkka ja vahvat aineet. (On aika vanhanaikainen ajatus, että hygieniastandardina toimii leikkaussali - wc-ankan voi hyvin jättää siivoojalle ja pestä vessan astianpesuaineella, soodalla ja etikalla.)
Jotkut kommentoijat (mitäs menin lukemaan yleisökommentteja) olivat sitä mieltä, että kysessä on lapsityövoiman käyttö. On aika vaikea ymmärtää tällaista kantaa. Se siivoaminenkin on lapsille yhteistä touhuamista samalla tavalla kuin leipominen ja lumityöt leikkikolalla - vessanpesua pitää rangaistuksena tai pakkopullana ainoastaan aikuinen.
Kuten joku jo mainitsikin, kuusivuotias ansaitsee kohta kotityöexceliin oman sarakkeensa. Jään odottelemaan sitä superapuaamiaista sänkyyn.
Kertokaapa, millaista lapsityövoimaa teillä käytetään? Onko osallistaminen ollut työn ja tuskan takana vai joutuuko innokkaita avustajia jopa toppuuttelemaan?
Meillä käytetty excel-taulukkoa jo vuosia, lapset ovat nyt 10 ja 15. Viikottain saatu taskuraha koostuu näistä 50 centin kotitöistä. Pienistä töistä aloitettiin, ja nyt jo suuremmatkin menee. En pelkää käyttää "lapsityövoimaa", koska haluan, että nassikkani kasvavat oma-aloitteisiksi ja osaaviksi ihmisiksi. Onni syntyy itseluottamuksesta ja itseluottamusta siitä, että osaa ( ja saa) tehdä asioita. Onhan se ihanaa, kun lapsiperhe muuttuu ajan myötä tasavertaiseksi perheeksi, jossa kenenkään ei tarvitse olla toisen orja tai äiti negatiivisessa mielessä...jää aikaa paremmalle yhdessäololle.
VastaaPoistaMeidän 1,5v tyhjentää astianpesukonetta ja kärrää puhtaita vaatteita paikoilleen. Lisäksi siivoaa joka ilta lelunsa paikoilleen. Ja viikonloppuna kasasi polttopuita :D Ja kaikkea tuota tekee suurella riemulla! Eli kyllä, lapsityövoima on käytössä!
VastaaPoistaOmassa lapsuudessani maalla kotitöihin kuului myös vasikoiden juottoa, ja lehmien lypsyä :) Murrosiässä se välillä vähän vitutti, vaikka työstä toki maksettiin. Aikuisiällä ei ole koskaan harmittanut, vaan olen aika ylpeä noista taidoista, vaikka ovatkin ruostuneita, ja "tarpeettomia".
VastaaPoistaOma 2-v tytär auttaa niin innokkaasti pikkuveljen hoidossa, ja kotitöissä, että siitä aiheutuu ajoittain lisähommia :)Tänään perunoita suolattiin reilusti omatoimisesti :"oppista", tiskikoneen sisältö tyhjennetään minne yletetään, oli astiat likaisia tai puhtaita jne. Mutta ihan mahtavaa, että tyttö tykkää touhuta, ja auttaa! Likapyykki häviää kuin itsestään pyykkikoriin, ja "eikan" pulautukset putsaantuu, koirien syöttämisestä puhumattakaan..
-Susanna
pieniä lapsia harvoin pakotetaan (lapsityövoimaa) tekemään kotitöitä, vaan harjoittelevat tulevaisuutta varten matkimalla ja auttavat vielä mielellään.. osaavatpahan sitte itse kun muuttavat pois kotoa pitää kämppää siistinä. isommat lapset kuuluvat myös perheeseen ja sinne kuuluvat myös ikään sopivat kotihommat (joista voi tarvittaessa joustaa), jotta kaikki tuntevat olevansa yhtä tärkeitä ja arvostettuja. ei mielestäni mitään lapsityövoimaa. en usko et kukaan on haukkunu vanhempiaan kun asuvat sitten omassa kodissa et miksi opetitte siivoomaan ja laittamaan ruokaa!
VastaaPoistaPoika, kohta 6v, imuroi ja pesee lattian. Parhainta huvia ikinä on, kun pääsee pesemään kylpyhuonetta. Lisäksi erinäisiä lähetin tehtäviä (tuo, vie, hae, kuljeta ja etsi), mutta ne ei ole niin pop.
VastaaPoistaMielestäni uutisen päiväkodin toiminnassa ongelma ei ollut se että lapset tekevät jotain, vaan ennemminkin tuo palkitseminen karkilla. Ja toisaalta ehkä vessan pesu on jo hieman yli, kun puhutaan päiväkoti-ikäisistä.
VastaaPoistaMuuten olen kyllä sitä mieltä että kyllä kotityöt on opeteltava alusta asti luonnolliseksi osaksi arkea. Eikä roskapussin vieminen ole rahapalkinnon arvoinen juttu.
Olen täysin samaa mieltä! Kotityöt kuuluvat kaikille perheenjäsenille ja niitä tehdään sen vuoksi, että kaikilla on yhteisessä kodissa riittävän mukavat oltavat. Maksu tästä toisen huomoimisesta ei ole kuulunut meillä kuvioon ja nykyisin 25 -, 23 - ja 19 - vuotiaat pystyvät pitämään oman huushollinsa ja vaatimaan asuinkumppaneiltaankin samanmoista huomiota.
PoistaVarmaan parasta kotihommaa mitä meidän 1,5-vuotias tietää, on astianpesukoneen (alakorin) tyhjennys lautasista ja tavaroiden tyhjentäminen kauppakasseista. Hienosti ojentelee tavarat yksi kerrallaan äitille / isälle, ja mitään muuta ei ole mennyt rikki kuin pari hassua kananmunaa. Kummasti itsestäkin tuntuu kivemmalta nuo hommat kun voi tehdä ne yhdessä :).
VastaaPoistamarttojen linjoilla: kotitöistä ei makseta. Ne ovat yhteisiä asioita.
VastaaPoistaTeini- ja esiteini-ikäinen nuoriso tekee niitä juuri sellaisella innoituksella kuin asiaan kuuluukin ("nää-äfst, onks pakko"), mutta tekevät. Yhteistilavastuussa on kolme kohtaa: imurointi, vessan pesu ja moppaus.
Arvatkaa mikä on suosituin - se josta kinataan, ja josta pitää jakaa vuorot. Ja nimenomaan niin, että kuka _saa_ sen tehdä.
Niinpä :)!
Pienille 7-8-vuotiaille partiolaisille yksi parhaista jutuista oli siivouspäivä, kun sai imuroida, tampata mattoja ja erityisesti pestä vessan! Kyselin sitten lapsilta, mikä siinä vessan pesussa oli niin kivaa: "No kun sitä ei saa tehdä kotona!" :D. Kyllä lapset tykkäävät, kun saavat osallistua. Meidän kaksivuotias auttaa tiskikoneen kanssa, siivoaa varmaan useimmiten meistä ja vie astiat pöytään. Tuo kauppakassien tyhjentäminen pitää ottaa listalle.
VastaaPoistaKyllä meillä osallistuvat (välillä vähän liiankin kanssa) sekä 4- että 2-vuotias. Pienempi käyttää itsestään nimitystä Apulainen :) Kuinkas ne taidot elämässä muuten opitaan??? Meillä myös päivähoidossa (ryhmis) saavat osallistua mm. kauppa- ja keittiö puuhiin. Arvostan tällaisen korkealle!
VastaaPoistaMeillä kotityöt on jopa toiminu palkintona! Tyylillä 'saat tulla laittamaan äidin kanssa pyykit kuivumaan kunhan olet syönyt lautasen tyhjäksi' ja 'mennäänpä nyt reippaasti kotiin niin voidaan tyhjentää tiskikone yhdessä'. Neiti 2,5v myös loukkaantuu verisesti, jos hän ei saa tuoda itse pyydettyä tavaraa, jos isi tai äiti ehtiikin toimittamaan asian ensin. Arki sujuu paljon mukavammin kun lapsi saa osallistua kotitöihin, välillä olis tosin kiva saada "rentoutua" yksin vaikka sen tiskikoneen täytön kanssa :P
VastaaPoistaSä se kyllä missaat komiasti pointin vähän joka aiheesta.
VastaaPoistaSanohan sinä viisaampana, että minkä pointin Katja missasi.
PoistaSamaan katraaseen mahtuu monta erilaista: yksi auttaa ja tekee pyytämättä kaikenlaista, toinen rakastaa pihatöitä, yksi on "ai jaa, onko pakko"-tyylinen mutta tekee ja yksi on aina kadoksissa kun kyse on siivoamisesta tai mistä tahansa työstä. Saman kasvatuksen kaikki saanut.
VastaaPoistaLapsemme on vauvasta asti ollut mukana esim pihatalkoissa, ensin selkärepussa, sitten sivustaseuraajana. Nyt 4 vuotias iloisena huiskii haravan kanssa ja kerää kompostiin lehtiä, koska on mallista nähnyt. Kotitöitä ei lapsi ymmärrä töiksi, kun vanhemman kanssa on kiva viettää aikaa, ja oppii samalla iloa omasta panoksestaan. Itselle ei äiti /isä opettanut mitään, joten olin ihan käsi kun aloittelin omaa elämää. Onneksi mieheni on paremmin opetettu, ja häneltä olen itse oppinut mm pesemään pyykkiä :D. Ja sanomattakin on selvää että omasta työnjäljestä saatu ilo on järkevämpi palkinto kuin karkit tai raha.
VastaaPoistaMeillä miehen esikoinen 8v. vie roskat kerran päivässä ja hoitaa oman huoneensa (mm. sängyn petaus) kympin viikkorahaa vastaan. Omasta mielestä summa on liian suuri ja aiheuttaa lisäksi sen, että tulevaisuudessa lisähommista taksa vain nousee, kun viikkoraha on sidottu askareisiin. Vaihtokurssi vaan on älytön.
VastaaPoistahttp://yle.fi/uutiset/marttaliiton_toiminnanjohtaja_lapset_mukaan_kotitoihin_jo_vaippaikaisina/7128093
VastaaPoistaKyl martatkin sen tietää :)
Meillä kotitöiden tekeminen on ollut yhteistä, mukavaa puuhastelua lapsen kanssa aina siitä lähtien, kun se on ollut mahdollista. Vaikka kyse on vasta 1 v 9 kk -ikäisestä taaperosta, pystyy se osallistumaan jo vaikka mihin - ja ilomielin osallistuukin. Ja tehtävien vaativuutta tullaan tietenkin nostamaan ikätason mukaisesti. Yhteinen tekeminen vanhempien kanssa, olkoon sitten siivoamista tai leikkimistä, on mielestäni lapsille tosi mieluisaa ja tärkeää, ja itse ainakin pidän oikeita askareita virikkeellisempinä kuin jotain lapsille suunnattuja aktivointileluja.
VastaaPoistaLapsethan haluaa matkia, tehdä samoja hommia kuin aikuiset tai isommat lapset. Siinä samalla oppivat. Oppivat myös olemaan yhteisönsä osasia.
VastaaPoistaLapsityövoima on mun mielestä sitä, että lapsilta riistetään lapsuus ja mahdollisuus koulunkäyntiin siinä samlla vaarannetaan heidän terveytensä. Kotiöissä auttaminen ja niihin osallistuminen on osa perhe-elämää. Meillä ei aikoinaan pojat kovin herkästi lausahtaneet: "mulla ei oo mitään tekemistä...". Tiesivät jo entuudestaan, että äiti kyllä keksii jotain tekemistä, jollei itse keksi ajankulua.
Niin sanotuista normihommista ei meillä maksettu, periaatteella jokainen osallistuu kykyjensä mukaan. Sitten kun oli joku laajempi kokonaisuus (vaikkapa syyslomalla pihan haravointi ja pudokkaiden keräys) sovittiin reilusta korvauksesta.
Meillä lapset on aina osallistunu taitojensa ja halujensa mukaan. Jo vuosikas on auttanut pyykkien kanssa, kauppakassien tyhjentämisessä, lelujen siivoamisessa, tiskikoneen tyhjentämisessä, ruuanlaitossa jne. En mä sais mitään tehtyä kotona muuten, lapset haluaa touhuta mukana. Ainoa "pakko" meillä on siivota lelut pois lattioilta iltaisin, se onkin välillä tosi tylsää puuhaa. Kylpyhuoneen ja saunan pesu on suurinta hupia, soodalla ja harjalla jynssätään, huuhdellaan reilulla vedellä ja lopuksi yhdessä suihkuun.
VastaaPoistaMy two cents, kun monet täällä miettii että lapset täytyy pienestä pitäen opettaa kotitöihin että pärjäävät sitten isona - olen ainoa lapsi ja mun ei tarvinnut kotona tehdä ikinä mitään. Ei sitten mitään. Ihan täyshoito oli. Niin mä kuitenkin omaan kotiin muutettuani oon sen jotenkin saanut pidettyä puhtaana, vessan pestyä, munat ja spagetit keitettyä ja kastikkeenkin tehtyä jollain ihmeen kaupalla (syytän kotitaloustunteja). Että jos joku nyt tuntee pientä syyllisyyttä siitä että ei laita lapsiansa siivoamaan ja auttelemaan niin epli ei ole menetetty!
VastaaPoistaPian viisi täyttävä esikoinen on aika innokas apu kaikessa. Kolme täyttävä kuopus vähän miten sattuu huvittamaan. Mutta esim. kauppakassien purkaminen, tiskikoneen tyhjentäminen (tai siis lähinnä sen lusikoita j amuita sisältävän korin) ja pyödän kattaminen ovat näitä muksujen puuhia. Niin joo ja pyykkien laittaminen koneeseen. Yleensä nakon lattialle pyykit ja pojat laittavat ne siitä koneeseen.
VastaaPoistaTässäkin meillä lapset ovat kovin erilaisia - nuorempi imuroi, hakee lehden, vie roskiksen, kattaa pöydän ja on innoissaan hänelle annetuista tehtävistä. Vanhempi taas pyrkii optimoimaan jopa aamu-/iltapalan syömisen niin, ettei siihen tarvitsisi käyttää yhtään koneeseen laitettavaa astiaa tai roskikseen laitettavaa roskaa. Iästäkään tämä ei ole kiinni, näin on ollut aina.
VastaaPoistaEsikoinen on halunnut osallistua 1-vuotiaasta asti etenkin keittiöpuuhiin ja on otettu mukaan :). Välillä jauhot pöllyävät enemmän ja joku kananmuna saattaa mennä muualle kuin kulhoon. Mutta eipä noihin maailma kaadu! Innokkuus säilyy, kun ei itse koko ajan huomioi sattuneita pikku kommelluksia. Ihan hyvä, että tekevät pikkutöitä myös päiväkodissa. Ehkä kuitenkin wc:n siivouksen voisi jättää aikuisille..
VastaaPoistaMeidän parivuotias meinaa tyhjentää likaisetkin astiat koneesta. Tulee juosten paikalle, kun kuulee koneen aukeavan. Eli vapaaehtoinen lapsityöläinen on. Ja itse oppii äkkiä ottamaan koppia lautasista.
VastaaPoistaMeillä käytetään lapsityövoimaa joka käänteessä. Anna Wahlgrenin Lapsikirjan ajatus siitä, että lapsikin haluaa kokea olevansa hyödyllinen ja tarpeellinen ("tämä porukka pärjää paremmin kun minä olen siinä mukana") on yksi niistä harvoista kirjan ajatuksista, jonka allekirjoitan melko täysillä. Kotitöihin orjuuttaminen on tietysti toinen juttu, mutta se tuskin on kamalan kurantti uhkakuva vielä leikki-ikäisten kohdalla.
VastaaPoistaJa homma toimii just noin kuin superapu-termillä teillä - kuka nyt ei haluaisi kuulla olevansa SUPERapulainen? :) Meillä on samalla konseptilla kehitetty aamuihin SALAMA-hahmo, jonka äiti voi tilata tiukan paikan tullen: hoputtaminen ja marmattaminen kimpoaa takaisin kuin bumerangi, mutta kysymys siitä, järjestyisikö paikalle vaikka supernopea salamatiikeri (eläntä voi vaihtaa kulloisenkin mieltymyksen mukaan), saa useimmiten lapset pukemaan ja kirmaamaan tarhaan pikana. Etenkin, jos osaa esittää homman pienen haasteen muodossa tyyliin "nyt on kyllä niin kiire, ettei taida salamatiikerikään keritä tarhaan ajoissa.... :)
Meillä reilu kaksivuotias kerää lelunsa iltaisin, auttaa tiskikoneen täytössä ja tyhjennyksessa, pyykkien laitossa, pölyjen pyyhkimisessä ja imurointi sekä lattioiden lakaisu on suurta huvia. Pääasia ei ole se mitä tehdään vaan se, että tehdään yhdessä.
VastaaPoistaLapsityövoima käyttöön vaan! Väärinhän sitä lasta kohtaan tekee, jos ei se saa oppia erilaisia taitoja ja vastuunkantoa. Yhdessä kotona asutaan, kaikki tekevät siellä työtä.
VastaaPoista12-vuotias suvereenisti imuroi, pesee lattian, pesee vessan, hoitaa pyykinpesua, laittaa ruokaa, lakasee, tyhjentää ja täyttää astianpesukoneen, hoitaa nuorempaa, vie roskia. Kuudelle päivälle viikossa on oma "päivän homma". Niistä ei erikseen makseta, mutta viikkorahasta vähennetään jos ei ole tehty (muitakin asioita joiden oletetaan automaattisesti sisältyvän siihen että viikkorahaa saa). Ja viikkorahalla itse kustannetaan puhelimen käyttö. Isoista erikoisprojekteista maksetaan erikseen.
Kuusivuotias pesee keittiön kaappien ovet hirmu hyvin, kattaa, lakasee, laittaa tavarat paikalleen, petää sänkynsä, on mukana ruoan laitossa, ostoskassien tyhjentämisessä ja ties missä.
Välillä valittavat, yleensä tekevät hyvin.
Ihana juttu. Todellakin kannattaa oppia kotitöiden ilot jo lapsesta asti! Ei kannata aliarvioida skidejä :)
VastaaPoistaHihkasen minäki täältä, vaikka vanhoja lueskelen. Mahtaakohan kukaan edes nähdä :D. Meillä 1,5 v on pitkään osallistunut kotitöihin sen mitä pystynyt. Työt toki monipuolistuivat, kun keksi alkaa kävelemään ilman tukea. Myös meillä astianpesukoneen tyhjennys on kuuminta hottia. Samoin pyykkäys. Hän latoo pyykkejä koneeseen sitä mukaa kuin minä saan niitä pyykkikorista lattialle lapattua. Hän myös nappailee puhtaita koneesta ja kiikuttaa äitille. Välillä yrittää jo ite ripustaakin mutta siihen ei tahdo pituus vielä riittää. Kauppakassi kiinnostaa samoin ja lapsi tykkää ojentaa tavaroita jääkaappiin ladottavaksi. Olemme treenailleet myös lelujen keräystä ja se sujuu jo hyvin. Uskon, että kiinnostuksessa kotitöihin on paljon eroja varmasti persoonan mukaankin. Meillä lapsi ollut aina hyvin ripustuvainen ja läheisyydenkipeä, joten aika luonnostaan alkanut auttamaan, kun muutenkin jalassa kiinni. Helpannut äitiä aika lailla! Lelujen siivoamisessa taas auttaa lapsen tarkkuus. Hänelle on itselleen hyvin tärkeää, että asiat ovat oikeilla paikoillaan. Lapsi iloiaena ja innoissaan näissä auttaa eikä paljon pyytää tarvitse :)
VastaaPoista