Pippelikerhon vallankäyttö

Keskiviikkokerho oli minulle aivan uusi tuttavuus. HS:n kolumnisti Elina Grundström toi tietoisuuteeni perinteikkään verkoston, johon kuuluu huippupoliitikkoja, toimittajia, elinkeinoelämän edustajia ja suuryritysten johtajia. Heitä kaikkia yhdistää pippeli.

Klubin johtajana toimii Johannes Koroma. Koroman mukaan kerholla ei ole oikeaa valtaa, koska siellä ei varsinaisesti päätetä mitään. (Öh, se nyt vielä puuttuisi, että siellä päätettäisiin jotain!) Pojat vain käyvät "laveaa keskustelua ja pyrkivät luomaan ymmärrystä yhteiskunnallisista asioista." Keskustelu on kuulemma myös monipuolista. No, ainakin niin monipuolista kuin yhden sukupuolen, talousnäkemyksen ja sukupolven edustuksella vaan voi olla.

Valtaväitteestä olen erityisen eri mieltä. Tämä ei ole mikään futisjengi.

Ensinnäkin verkostot ovat valtaa. Sen tietää jokainen duunia hakenut. Jos kaipaa uusia uramahdollisuuksia, on asiasta helppo jutella vaikutusvaltaisten kontaktien kanssa. On arvokasta omistaa nimekkäitä suosittelijoita. Rekrytointi on vallankäyttöä mitä suurimmassa määrin.

Toiseksi, sananvalta on valtaa.  Jos kerhoon kuuluu mm. virkaatekevä pääministeri, mediatalojen edustajia ja toimittajia, on saman katon alle koottu aika paljon valtaa puheenaiheistaa tiettyjä teemoja. Se, mitä lehteen, nettiin ja telkkuun laitetaan, on vaikuttamista.

Kolmantena voidaan nostaa esiin henkinen vallankäyttö. On surullista ymmärtää olevansa sukupuolensa takia nimekkäiden suomalaismiesten näkökulmasta "yhteiskunnallisen keskustelun" ja "perinteikkyyden" ulkopuolella. Jos mielipiteilläni ei oikeasti ole väliä, voin kai sitten jäädä himaan lapsia hoitamaan. Maksakoon elinkeinoelämä.

Olisi tosi kiva, jos joku mies siellä pippelikerhossa kysyisi, onko tämä reilua, perinteikästä tai edes jonkun etu. Heitänkin pallon eteenpäin. Joukkoon on nimittäin viime aikoina kelpuutettu myös yksi kiintiövihreä, Osmo Soininvaara.

Osmo, ole herrasmies. Näytä, että sinulla on pippelin lisäksi moraali.