Tutkijat ovat alkaneet ihmetellä, miksi vauvat syntyvät painavampina kuin ennen ja meitä ympäröivät eläimetkin lihovat. Ne eivät mätä burgereita tai pelaa pleikkaa. Elämäntapojen lisäksi lihavuuteen näyttäisi vaikuttavan jokin ulkoinen tekijä. Mutta mikä ja miten? Varaa 44 minuuttia aikaa tai lue Nooran huolellinen postaus aiheesta.
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
VastaaPoistaKatoin tään eilen. TOSI kiinnostava!
VastaaPoistaNiin oli!
PoistaOlen pitkään miettinyt mitä kaikkea kehoomme (ja lastemme kehoon) ajautuu. Kyllähän tästäkin asiasta keskustellaan, mutta yllättävän vähän isoilla forumeilla, vaikka syytä totisesti olisi. Esimerkiksi erilaisten kemikaalien vaikutuksista sikiöön on olemassa tutkimustuloksia, joista ei juuri puhuta.
VastaaPoistaLöysin jokin aika sitten blogisi, hyviä kirjoituksia!
Mukavaa kevättä sinulle!
Liina
Suomessa ei tosiaan ole kemikaalien ympärillä kovin valveutunutta keskustelua, en oikein tiedä miksi. Ehkä siksi, että mielikuva puhtaudesta istuu aika tiukassa ja toisaalta saaste yhdistetään edelleen keltaiseen lumeen ja nokeen. Meillä on kuitenkin täällä EU:n kemikaalivirastokin, jolla voisi olla paljonkin sanottavaa.
PoistaNäitä kun alkaa oikein pohtimaan, niin ei saa kuin pään kipiäksi. Vaikka saatais lyhennetty työviikko, että ehtisi hoitaa sitä omaa puutarhaa ja pientä lammaskarjaa terveellisemmän ja eettisemmän evään toivossa, niin kuinkas ne muoviset ruukut, kastelukannut, laammasruuhet ja vesikupit. Entäs rehu, miten voin varmistaa tuotantotavan ja lopulta, riittääkö lampaankakkaa joka yrtille, vai onko otettava hattu käteen ja mentävä Yaran porteille?
VastaaPoistaNo se on ihan totta, mutta ei näitä oikein voi olla pohtimattakaan. Ehkä siinä omassa arjessaan kannattaa kemikaalien määrää miettiä, että onko jokainen purkki ja pullo tarpeellinen.
PoistaHyvä ja ajatuksia herättävä dokkari. Jäin kans miettimään, että miten paljon noita haitallisia kemikaaleja oikeastaan meihin tulee, miten ja mistä? Okei, tuohon mistä -kysymykseenhän tuossa vastattiinkin. Mutta tuleeko yliannostus, jos syö aamupuuron muovilautaselta, pakastaa marjat muovikippoihin, antaa lasten muutenkin syödä muoviastioista (ettei ole koko ajan sirpaleita siivottavana..), käyttää muovista termosmukia jne.?
VastaaPoistaOlishan se helppo syyttää omista makkaroista muovi- ja kemianteollisuutta, mutta vielä kymmenen vuotta sitten olin hyvin hoikka, joten en varmaan ala itseäni tässä asiassa huijaamaan :)
t. toinen keskivertomamma
Mä inhoan muovia ihan siksikin, että sen kierrätys on niin vaikeaa ja maatuvuus olematon, joten meillä vedetään posliinilautasilta. Toistaiseksi mä hajotan niitä enemmän kuin kakarat. :) Hyvä nyrkkisääntö elintarvikkeissa ja muoveissa on muistakseni se ettei yhdistä kuumaa muoviin. Kylmässä bisfenoli ei liukene. Eli vaihtaisin kyllä ne puurolautaset, mutta pakastaisin vadelmat muovissa (lämmitys sitten posliini- tai lasiastiassa).
PoistaMun mielestä dokkarin pointti oli se, että elämäntavat ovat kiistatta yksi lihavuuden tekijä, mutta obesogeenitkään eivät ole mielikuvituksen tuotetta. Se, miten ne kuhunkin vaikuttavat on yhtä yksilöllistä kuin se ruokavalio.