14.11.2012

Hellan ja kellokortin välissä

Katainen lukee selvästi blogiani! Hurraa, vihdoinkin julkista keskustelua aiheesta, josta olen paasannut pitkään. Myös THL totesi, että lapsiperheiden työssäkäynnin on-off -malli on monen vanhemman mielestä turhan jäykkä ja Vanhempainliitto komppasi. Hommiin siis!

Olisin todellakin kaivannut pikaisempaa paluuta työelämään. Lastenhoito ei ole edelleenkään ydinosaamistani ja duuni on aina ollut minulle tärkeä sosiaalisen elämän keskus, jonka deletoiminen tekee yksinäiseksi. Ja mikä ärsyttävintä: jos olisin voinut olla paikalla edes osittain, minulla saattaisi olla työpaikka tallella.

Vaikka puheissa mainitaankin vain äidit, tämä uudistus koskisi tietenkin myös isiä. Miehiä voisi houkutella pitämään hoitovapaata, jos se ei tarkoittaisi täydellistä eristäytymistä työelämästä. Ja sillä vasta onkin vaikutuksia naisten elämään, sekä työhön että vapaa-aikaan! On esimerkiksi ihan selvää, että meillä sairasta lasta hoidetaan tasapuolisesti. Isä on ihan yhtä hyvä hoitaja kuin minäkin (jopa parempi). Se on suoraan työnantajani etu.

Taidankin laittaa yhden hakemuksen suoraan Käteiselle. Ilmoittaudun labrahiireksi käytännön kokeisiin.

41 kommenttia:

  1. Joo, hyvä ehdotus. Tätä mahdollisuutta itsekin olisin toivonut oman kotihoitorupeamani aikana. Harmittaa, että Ylen tv-uutisia myöten asia käännettiin negatiiviseksi tyyliin "kokoomuslainen haluaa kuitenkin vaan leikata tukia". Kerrankin symppaan Kataista, mahtaa olla turhauttavaa olla väärinymmärretty kokoomuslainen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ja eihän kokoomuslianen mies saa ylipäätään puhua kotiäitiydestä, koska se ei ymmärrä miten kovaa työtä tämä on. Buhahaha.

      Poista
    2. Minäkin yli vuoden kotona olosta olisin riemusta kiljuen 6kk jälkeen juossut edes 4 tunniksi päivässä töihin jos miehellä olisi ollut mahdollisuus tehdä osa-päivätyötä. Halukkuutta olisi, mutta käytännössä se tietäisi hänelle esimies-aseman menetystä ja näinä aikoina ei riitä uskallus ottaa riskiä. Jyrkin kannalta todella harmi, että asia käännettiin päälaelleen. Katainenhan puhui nimenomaan perheiden eri mahdollisuuksista, ei pakottamisesta töihin.

      Poista
    3. Mä olen ollut niin onnellisessa asemassa että oman alan osa-aikatöitä löytyi ihan heittämällä. Sillä tavalla saimme lapset 3-5 vuotiaaksi ennen päiväkotiturneeta. Tosin se vaati hiukan parisuhteelta joustoa kun vaihdettiin välillä ipanoita oven raossa kun oli vahdinvaihto. Kaikki pelitti hienosti ja minä pysyin selväjärkisenä vaikka ipanat hoidettiin pääosin kotona. Joskus jos duunit meni vähän päällekkäin niin meillä oli palkattu hoitaja tätä varten. Ei tullut mieleenkään odottaa että yhteiskunta järjestäisi hoidon sillä onnistuimme siinä vallan hyvin itsekin ja nuori sai hiukan työkokemusta lastenhoidosta. :-)

      Poista
  2. Ja päivän lööppi julisti, että kotiäidit raivostuivat Kataiselle. No, tämä kotiäiti ei raivostunut.

    Kumma kun kotiäidit pitää niputtaa yhteen, minä ja uskallan sanoa että lukuisat muut kotiäidit haluaisivat tehdä oman alan osa-aikatöitä ja toivoisin, että työelämä olisi perheystävällisempi. Uskon sen myös lisäävän naisten ja miesten välistä tasa-arvoa.

    Kaikki eivät todellakaan nauti siitä, että ollaan vuosia kotona. Monelle työ on tärkeä osa identiteettiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koti-insinööri huomautti mulle eilen että mähän en itse asiassa ole kotiäiti, koska kersat on hoidossa. Mähän olen jumalauta KOTIROUVA. Saakeli! Siinäpä vasta kolaus itsetunnolle, mutta selittää miksi en raivostunut. :D

      Poista
    2. Mutta työnhaku se vasta kovaa työtä onkin!

      Poista
  3. mä luin eilen lähinnä huvittuneena facebookissa ihmisten kommentointia aiheesta. miten se aina heti kääntyykin niin päin, että meiltä oltais ottamassa jotain pois? kannatan ehdottomasti tasa-arvoisempaa kotivanhemmuuden jakamista ja parempaa osa-aikatyön mahdollistamista.(vaikka toistaiseksi olenkin viihtynyt hyvin kotona ja jatkan sitä edelleen, kun kakkonen syntyy heti putkeen. olen myös siitä onnekas, että olen voinut tehdä ns. osa-aikatyötä heti vanhempainvapaan loppumisesta lähtien.)

    ja sattuipa vielä niin, että ylen kuvausryhmä saapui juurikin meidän leikkipuistoon eilen. yllättäen uutisissa esitetyt kotiäitien kommentit esitettiin myös enemmän tuomitsevassa kuin rakentavassa hengessä. ne kun oli pätkitty erilleen kysymyksistä ja/tai edellisestä vastauksesta. -miuku

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, kun on jo käsikirjoitettu koko homma valmiiksi, täytyy saada kommentit sopimaan sisältöön. Perse edellä puuhun.

      Poista
  4. Kyseessä on laaja asiakokonaisuus ja toivoisin todella, että siitä voitaisiin käydä järkevää keskustelua. Aiheita voisi olla ainakin:
    -lasten päivähoidon laatu
    -hoitopäivän kohtuullinen kesto lapsen kannalta
    -kuinka naisten työmarkkina-asemaa voitaisiin parantaa
    -kuinka uran ja perheen välisiä ristiriitoja voisi sovitella
    -mikä on parhaaksi lapselle, perheelle ja yhteiskunnalle

    Näen punaista, kun keskustelu päätyy nokitteluksi siitä, onko äidin paikka töissä vai kotona. Ja tähän nokitteluun todellakin osallistuvat myös muut kuin äidit.

    Mielestäni Kataisen kommentti oli ihan asiallinen. Menisin mielelläni itsekin osa-aikatöihin.

    Tämän päivän hesarissa (sivu A8) VATT:n ylijohtaja Juhana Vartiainen toteaa, että kotihoidontukijärjestelmää pitäisi rajoittaa tai jopa lopettaa kokonaan. Vapautuvat rahat pitäisi käyttää päiväkoteihin, koska monet vanhemmat pitävät päiväkoteja huonoina ja hoitavat siksi lapset kotona itse.

    Erikoista talousmatematiikkaa, jos kotihoidon tuista säästyvillä rahoilla aiotaan oikein kehittää päivähoitojärjestelmää.

    Tänään muuten perhekerhossa yhdessä mietittiin, että mihin ne kotihoidossa olevat lapset laitettaisiin hoitoon, kun kaikki päiväkodit ja perhepäivähoitoryhmät ovat nytkin täynnä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päivähoitopaikkojen määrää suunnitelessa mitoitus tehdään kokemuksen perusteella/alue. Otetaan esimerkiksi pienehkö kunta: jos kokemus on osoittanut, että vaikkapa jokaista 100 lasta kohti keskimäärin 15 ei tule koskaan päivähoidon asiakkaiksi, niin silloin ei 100 lasta kohden suunnitellakaan 100 paikkaa. Problemaattista tämä on tietysti siinä kohtaa, kun jostain alueesta tuleekin yht'äkkiä lapsiperheiden suosima asuinpaikka, jolloin olisi saatava lisää kapasiteettia nopeasti.
      Valitettavasti ryhmäkokoja ei voi loputtomasti nostaa, joten ns. pikaratkaisuja ei oikein ole. Rakennuttaminen on kunnallisesti pitkähkö ja monimutkaisehko projekti, ja sen päälle tulee vielä henkiköstön rekrytointi (ei ole aina edes tarjolla, mistä rekrytoida). Toinen mahdollisuus olisi sitten se toisenlainen "arvailumitoittaminen", eli koetettaisiin ennustaa tasan montako lasta alueella syntyy minäkin vuonna, ja lähdettäisiin oletuksesta että kaikki tulevat hoitoon kumminkin. Siinä tosin maksetaan sitten ylihintaa henkilöstön ja tilojen määrässä, eikä ihmisten muuttoliikkeiden vuoksi voida koskaan päästä mihinkään tarkkoihin ennusteisiin.

      Poista
    2. Pikaratkaisuja ei ole, mutta pitkän päälle hoitopaikkojen määrä alkaa vastata tarvetta.

      Ennen subjektiivista päivähoito-oikeutta (eli vielä 90-luvun alussa) läheskään kaikille työssäkäyvienkään lapsille ei löytynyt päiväkotipaikkaa, mutta kun laissa määrättiin, että paikka on löydyttävä, niin kunnat rakensivat lisää päiväkoteja, palkkasivat henkilöstöä ja alan koulutusta lisättiin. Ihan hetkessä tämä ei käynyt ja siksi lakikin tuli voimaan porrastetusti.

      Poista
  5. Yllätin itseni olemalla Kataisen kanssa samaa mieltä. Mäkin tekisin mielelläni osa-aikaduunia etten olis niin yksinäinen ja rahaton. Meillä se on kilpistynyt toistaiseksi mun duunimatkan pituuteen, miehen yrittäjyyteen ja haluttomuuteen olla lasten kanssa sekä vaikeisiin raskausaikoihin.

    Nykyään osa-aikaduunin salliminen tuntuu tekevän yrityksistä laupiaita samarialaisia, vaikka sen pitäisi olla ihan peruskauraa.

    VastaaPoista
  6. http://www.yrittajanaiset.fi/index.php?k=7020 || tämä on sellainen asia jota on yritetty runnoa läpi jo hyvän aikaa, johonkin kuitenkin aina torppaa. Yleensä siihen että suurilla miesliitoilla ei jostain syystä ole mitään intoa liittyä maksutaloisiin.

    Uskon että näiden kulujen tasaaminen tekisi lapsellisten työllistymisestä huomattavasti helpompaa, ihan riippumatta siitä missä vaiheessa ja miten paljon niitä töitä haluaisi tehdä.

    VastaaPoista
  7. Mun lempilööppi tän tiimoilta oli se "Nytkö se alkaa? Lähtevätkö ensimmäisenä lapsilisät?" :D

    VastaaPoista
  8. Tässä muuten yks ajattelemiskohta lisää edellisen postauksen yrittäjyys-kommentointiin: jos yrityksen osoite on sama kuin kodin, voit heittää hyvästit tasa-arvoiselle lastenhoidolle - lain mukaan se on se yrittäjä jonka kuuluu kipeät lapset hoitaa, ja ihan riippumatta siitä millaista se sun työ on... Onnellisia olkoot he joiden tyhönantajat ei tunne näitä kohtia niin kovin tarkkaan :)

    VastaaPoista
  9. Luettuani uutisesta fiilis oli ihan sama kuin Katjalla: sehän lukee sun blogia! ;) Loistava aloite kerta kaikkiaan. Hölmistys olikin suuri kun iltapäivälehdet ja fb veti tän taas vääryyden kirkumiseksi. Blaah, vaihtakaa jo levyä!

    "Ask not what your country can do for you - ask what you can do for your country" sanoi John F. Kennedy ja Tuomas Enbuske käänsi sen hienosti Glorian kolumnissaan "älä mieti, mitä valtio voi tehdä puolestasi - mieti, mitä voit tehdä itse, jottei valtion tarvitsisi". Miten saatais yhteiskuntamme sellaiseksi, että ihmiset tuntisivat vastuuta ja ylpeyttä omasta toimeentulostaan?

    -Niina

    VastaaPoista
  10. Juu Katainen puhuu asiaa ja minusta ihan naisten parhaaksi, mutta negatiiviseksihan sekin pitää vääntää.. Mun mielipide on se että kotihoidontuen vois hyvin maksaa kahteen ikävuoteen asti, mutta sen jälkeen kotonaolon voi kukin kustantaa ihan itse. Välillä niin pekettää äänestää kokoomusta, mutta sitten kun ajattelen järjellä niin siellä on varmaan ainoat ihmiset, jotka uskaltavat ajatella tukijärjestemää uusiksi. Muilla tuntuu olevan meininkinä vaan tukijärjestelmän paisuttaminen.

    VastaaPoista
  11. Omaamatta minkäänlaista kokemusta aiheesta (ei lapsia, en ikinä työelämässä Suomessa) en voi minäkään olla kannattamatta Kataisen aloitusta. Asuinmaani Britannia ei herra paratkoon ole mikään täysipainoisen vanhemmuuden kultamaa, mutta osa-aikaista työtä ja joustavia työaikoja täällä sentään on vanhemmille (no okei, useimmiten äideille) tarjolla ja niitä osataan myös vaatia.

    Voisikohan olla, että päivähoitoasiat ovat Suomessa "liian hyvin" - tarkoitan siis, että kun kaikilla on subjektiivinen päivähoito-oikeus, työnantajilla ei ole ollut tarvetta tarjota joustavuutta? Täällä päivähoito maksaa maltaita, jos paikan ylipäätään saa, joten käytännössä yhden vanhemman (no okei, äidin) on ollut pakko joko jäädä kotiin tai neuvotella osa-aikainen/joustava diili, jotta saa lapsensa ajoissa ulos kalliista päiväkodista/hoitajalta/koulusta/aupairin työaikojen puitteissa.

    En tou-dellakaan ole lynttäämässä subjektiivista päivähoito-oikeutta, mutta olisi mielenkiintoista miettiä, millä muilla konsteilla saisi työnantajille tolkutettua, että työaikojen joustavuudella voittavat kaikki. Olen töissä HR-alalla ja kaikki tutkimuksemme toteavat kerta toisensa jälkeen, että työntekijät, jotka saavat vaikuttaa työaikoihinsa ja työnkuvaansa, ovat niitä, jotka pysyvät työpaikoissaan, eivät lähde kilpailijan kelkkaan, ja tekevät sen "extra mile". Suomessa hukataan hirveä määrä naisten koulutusta ja kokemusta, kun joustoa ei muka tarvitse.

    VastaaPoista
  12. Hyvä keskustelu, mutta mua ihmetyttää miksei useammat vanhemmat hyödynnä oikeuttaan osittaiseen hoitovapaaseen? Eihän sitä tarvii kolmea vuotta odottaa, että voi ehdottaa/vaatia esim. 3 tai 4 päivän työviikkoa tai päivittäin lyhyempää työaikaa. Itse miellän vähänkin lyhennetyn viikon osapäivätyöksi. En itse asiassa tiedä onko jotain alarajaa viikkotunneille, mutta ainakin tuo 60%:n työaika on mahdollista ja hyvinkin osa-aikaista.

    Toki riippuu käytännössä duunista ja duunipaikasta, miten tuo toimii, mutta mä ensiapuna tilanteeseen lähtisin rummuttaan jo olemassaolevien oikeuksien käyttämisen puolesta ennen kuin perustetaan sen seitsemän toimikuntaa asiaa pohtimaan :)

    t. toinen keskivertomamma

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siksi koska tuolla järjestelyllä joutuu käytännössä tekemään samat työt lyhyemmässä ajassa tai madaltamaan rimaa, ainakin ns. asiantuntija-ammateissa? Ja siksi koska päivähoidon hinta ei osa-aikaisenakaan laske suhteessa palkkaan, ts. suurempi osa tuloista menee hoitomaksuun? Ja koska osa-aikainen päivähoito ylipäänsä tuntuu olevan niin joustamaton systeemi? Olen rakennellut päässäni vaikka minkälaisia häkkyröitä ja yrittänyt miettiä miten yhtälö toimisi jos itse lyhentäisin työaikaa ja samalla lasten hoitoaikaa. Tulos on masentava: ei mitenkään, paras pysyä nykyisessä. Jos lähellä olisi tukiverkkoa väliaikaiseen lastenhoitoapuun voisi tuo pelittääkin, mutta kun ei niin ei.

      Poista
    2. Ongelma onkin varmaan se että työt on monella alalla lähtökohtaisesti järjestelty niin että niitä tehdään 100%:sti tai ainakin 80%:sti. Itse sain sovittua kolmipäiväisen työviikon ja se oli ihan huippujuttu. Myöhemmin kun 2- ja 4-vuotiaiden äitinä hain uutta duunia (S-ryhmästä) homma tyssäs siihen, että olisin halunnut tehdä 80%:sta työaikaa. Olin tosi ihmeissäni, sillä kyseessä oli siis todella iso työnantaja ja uskoisin että asia olisi ollut järjestettävissä, jos tahtoa olisi löytynyt. Mutta kun jonossa oli monia hakijoita, jotka halusivat täyspäiväisen duunin niin en ollut neuvotteluissa kovin vahvoilla.Jotenkin koin myös niin että se että sanoin heti että haluan käyttää osittaista hoitovapaata, teki minusta jotenkin vähemmän innokkaan työnhakijan.

      Eli taitaa olla niin että jos on hyvä vakipaikka työpaikassa, jossa arvot ja tahtotila on kohdallaan, niin osa-aikainen onnistuu. Jos taas hakee uutta paikkaa, voi olla hankalampaa.

      Poista
    3. Niillä oli varmaan tarve 100% työpanokselle ja jonossa ihmisiä valmiina tekemään sen? Tuntuu aika loogiselta, ettei auki olevaan paikkaan oteta osa-aikaista, ellei duuni ole jo valmiiksi osa-aikaista, eikä täyspäiväiseksi muutu.

      Poista
    4. No siis... oikeus osittaiseen hoitovapaasen on vasta sitten, kun on ollut saman työnantajan palveluksessa vähintään puoli vuotta. Osa-aikatyötä voi toki hakea, mutta silloin palkan päälle ei saa osittaista hoitorahaa. Se kun on palkkio työpäivän lyhentämisestä eikä osa-aikaisuudesta (mikä on mielestäni aika paha epäkohta).

      Minä olen ollut osittaisella hoitovapaalla siitä lähtien, kun mies palasi töihin. Työpanokseni on luultavasti ollut yli 80%, mutta työaika kyllä ihan tasan se 80%, ei yhtään enempää. Tällä hetkellä käytän osittaista hoitovapaata siihen, että esikoisen ei tarvitse mennä yhdeksänaamuina ennen koulua aamupäiväkerhoon ja pystyn silti lähtemään töistä neljältä.

      Poista
    5. Hyviä pointteja. Kieltämättä omatkin duuninvaivtohaaveet tällä hetkellä tyssää siihen, että en varmasti sais yhtä hyvää diiliä uudessa paikassa. Mut täähän on ihan syvältä, että periaatteessa olis jo jotenkin toimivat raamit olemassa, mutta niitä ei pysty käytännössä hyödyntään. En ymmärrä miksei päivähoitomaksujakin vois porrastaa palkan tavoin prosentuaalisesti käytön munaan?

      Onneks tästä sentään viimein keskustellaan julkisesti! Jos vaikka jotain vielä tapahtuis.

      t. toinen keskivertomamma

      Poista
  13. "Katainen haluaakin käydä läpi kaikki Suomen perhe-etuudet ja arvioida niiden vaikutukset naisten työllisyysasteeseen."

    Lainasin tämän tosta linkin tekstistä. Ehkä jutun "väkisin kääntäminen päinvastaiseksi" johtuu osittain tuosta lauseesta? Idea on omasta mielestä kovinkin kannatettava mutta miksi ensimmäiseksi lähdetään tutkimaan perhe-etuuksia? Miten ne vaikuttaa siihen ettei työmarkkinoilla ole kunnolla tarjolla osa-aikatöitä?

    Kyllä minulle ainakin tuli heti mieleen että nyt napsitaan sitten se vähäkin pois jotta saataisiin äidit töihin. Ei voi olla miettimättä että jos Katainen todella haluaisi äidit töihin niin hän olisi lähtenyt aivan eri reitille kuin perhe-etuuksien selvittämiseen. Työ tulee useimmiten työnantajilta eikö? Ja jos halutaan äitejä osa-aikatöihin, täytyisi lähteä selvittämään työnantajien mahdollisuuksia ja innokkuutta tähän?

    T: Idea hyvä, suunta väärä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Perhe-etuuksien selvittämisessä on kyllä se pointti, että täytyisi onnistua poistamaan ns. kannustinloukut, eli tilanteet, joissa töihin ei taloudellisesti kannata mennä, vaikka haluaisikin. Kelan ja työkkärin kanssa asioidessa tulee aika nopeasti selväksi, että vaikka ajat muuttuvat ja tilanteet, jotka olivat ennen harvinaisia, ovat nykyisin arkipäiväisiä (ja päinvastoin), järjestelmä ei ole muuttunut miksikään. Kuten edellisenkin postauksen kommenteissa kävi ilmi, välillä tuntuu että henkimaailman asiat ja planeettojen asentokin vaikuttaa päätöksiin, joita saa.

      Poista
    2. Perhe-etuudet ovat Suomessa aika erilaiset kuin muissa pohjoismaissa, missä äitien osa-aikatyö on paljon yleisempää.

      Tässä on etuuksia, jotka ihan oikeasti vaikutttavat:
      - äitien (ja isien) osa-aikaista työntekoa tuetaan vain, jos äiti on ensin ollut kokoaikatyössä vähintään 6kk. Suoraan osa-aikatyöhön ei kannata hakea.
      - päivähoitomaksuun ei saa mitään hyvitystä, jos lyhentää hoitopäivää vain parilla tunnilla
      - koululaisten aamupäiväkerho tulee (ainakin täällä) kaupanpäällisenä, jos lapsi on iltapäiväkerhossa -> ei kannusta lyhentämään aamuja niin, että lapsi voisi yhdeksän ja kymmenenkin aamuina lähteä kotoa suoraan kouluun

      Poista
    3. Onko päivähoitomaksujen määräytymisperusteet erilaisia eri kunnissa? Ainakin täällä Espoossa päivähoidossa vietetty aika vaikuttaa maksuun.
      "Yli 7 tuntia kestävästä kokopäivähoidosta peritään 100 % maksu.Yli 5 tuntia ja enintään 7 tuntia kestävästä kokopäivähoidosta peritään 80 % kokopäivähoidon maksusta.Enintään 5 tuntia kestävästä osapäivähoidosta peritään 60 % kokopäivähoidon maksusta."... tämä on suora lainaus Espoon nettisivuilta. Ja säännöllsistä koko päviän poissalolistakin saa alennusta jos e etukäteen pystyy määrittelemään.
      Muuten olen sitä mieltä, että työnantajien asenteissa olis aika paljon parantamisen varaa...kun katselee noita työpaikkailmoituksia niin kaikki avoimet paikat on henkilöille, jotka antaa vähintään 110% työpaikalla.Ei siellä paljon joustoista puhuta. Ei lasten vanhemmille eikä muillekaan. Niin ja tämä pikkulapsivaihe ja päivähoito on vaan yksi asia. Kun lapset kasvaa, tarvitsee ne silloinkin vanhempien aikaa.

      Poista
    4. Meillä on vaihtoehtoina vain kokopäivähoito tai korkeintaan viisi tuntia. Meidän perhettämme tuo seitsemän tunnin vaihtoehto ei vielä lämmittäisi, mutta kahdeksan tuntia voisi toimia. Sopimuspäivät ovat mahdollisia, mutta niistäkin joustoa äskettäin vähennettiin. Kunnan kannalta kuvio on se, että ei niille vapaapäiville kuitenkaan saa toista lasta ja päiväkoti toimii vajaalla. Ei siihen siis kannata kannustaa.

      No ei kai kukaan työpaikkailmoitukseen merkkaa, että hakee sellaista työntekijää, joka on paikalla silloin kuin muilta kiireiltään kerkiää. Todellisuus työpaikoilla voi kuitenkin olla toinen. Loppuviimeksi ei ole kyse edes työnantajan, vaan ihan sen lähimmän esimiehen asenteesta. Fiksu pomo tietää, että kun joustaa tarvittaessa, myös työntekijät joustavat.

      Poista
    5. Aivan ne kannustinloukut :). Itse kun on pelkällä kotihoidontuella niin ei aina muista niitä tuhottomia tukiviidakon vaihtoehtoja [lue: ongelmia].

      Eipä silti itsekään ole vielä ratkaisua löytänyt siihen että haluaisi tehdä osa-aikatöitä kotihoidontuen ohella. Tämä ei silti ole tuen aiheuttama ongelma vaan muut käytännön syyt. Kotihoidontuellahan voi käydä töissä niin paljon kun lystää (käsittääkseni) kunhan muksut(t) ei ole kunnallisella puolella hoidossa.

      Tulevaisuudessa sen sitten näkee että mihin suuntaan tämä perhe-etuuksien selvittely Kataisen ja kumppanit vie. Aina on vain sellainen pelko persiissä että vähäisistäkin tuista viedään suurin osa. Onhan se yksi tapa purkaa kannustinloukkuja: otetaan pois sekin vähä mitä annetaan niin alkaa työkin olla kannattavaa :/. Toivottavasti mä tulen olemaan aivan huikean väärässä tässä asiassä :).

      T: Idea hyvä jne.

      Poista
    6. Ei käsittääkseni voi kotihoidontuella käydä töissä niin paljon kun lystää, tai siis sekin riippuu työpaikasta.

      Poista
    7. "Lasten kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha sekä hoitolisä, johon vaikuttavat perheen tulot. Hoitorahaan eivät vaikuta perheen tulot. Vanhemmat voivat siis olla töissä tai esim. palkallisella vuosilomalla kotona ja saada hoitorahaa. Lisäksi perhe voi saada kuntalisää kotikunnasta riippuen."

      Tämän nappasin Kelan sivuilta. Hoitorahahan on se itse kodinhoidontuki ja hoitolisä sitten se tuloista riippuva osuus, joka tulee hoitorahan päälle. Tossa ainakin sanotaan ihan selkeästi ettei hoitorahaan vaikuta perheen tulot?

      T: Idea jne.

      Poista
  14. Luulen ettei edes puolipäiväisyys riitä työpaikan säilyttämiseen, kun ne firman kannalta tärkeät linjanvedot tehdään niiden kesken jotka ovat roikkuneet ylitöissä pisimpään. Tai niin ainakin nuoret vihaiset uraohjukset antavat ymmärtää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän ne antavat ymmärtää, mutta työlainsäädäntö sanoo toista. Jos osittaisella hoitovapaalla oleva irtisanotaan, niin työnantajan on erikseen todistettava, että se ei johdu osittaisesta hoitovapaasta. Käytännössä tämä antaa isossa firmassa aika hyvän suojan. Itse olen ollut osittaisen hoitovapaan aikana kolmissa YT:ssä ja vielä täällä porskutetaan.

      Työnantaja ei mittaa työhön käytettyä aikaa, vaan työssä syntyneitä tuloksia.

      Poista
  15. Kyllä perhe-etuudet vaikuttavat paljonkin siihen onko osa-aikaista työtä tarjolla, siksi ne on syytä käydä läpi. Esim Ruotsissa systeemi kannustaa ihan eritavalla osa-aikaisuuteen ja kun tiedetään että moni haluaa osa-aikaista, niin sellaisia paikkoja on myös tarjolla. Ja toisin päin, jos joku haluaa tehdä 50%:sta työaikaa, vapautuu siinä toinen puolikas työstä jollekin osa-aikatyön hakijalle. Suomessa tämä toimii vain tietyilllä aloilla ja työnantajilla esim- lääkäreiden ja hoitajien on aika helppoa saada osa-aikatyötä.

    Hoitavapaalla työntekoa ei kukaan valvo, eli jos lapset ovat pois kunnallisesta päivähoidosta työtä voi tehdä vaikka täyspäiväisesti ja hoitoraha maksetaan (kuntalisää ei saa jos tulorajat paukkuu). Itse olin hoitovapaalla töissä n. 3 pvää viikossa, jolloin muksuja hoiti isä tai isovanhemmat. Kun aloitin nelipäiväisen viikon muksut menivät päiväkotiin ja ainakin täällä Helsingissä päiväkotimaksu laskee, jos hoidossa ei olla täyttä päivää/viittä päivää viikossa.

    Ihmettelen tuota kommenttia, jossa sanotaan että vähäisistä tuista viedään suurin osa. Siis Suomessahan on ihan huipputuet lapsiperheille, jos vertaillaan kansainvälisesti. Päivähoito on todella halpaa kustannuksiin nähden ja äitiyslomat pitkät. Mikä näissä on vähäistä?



    terv. Satu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kansainvälisyysvertailu saa aika monet asiat Suomessa näyttämään huippujutuilta. Ja toki moni asia onkin paremmin kuin useissa muissa maissa. However, ei se tarkoita että jos jossain on huonommin, niin meillä on silloin automaattisesti hyvin eikä asioille tarvitse mitään tehdä. Tämän varmaan ymmärrätkin mutta sanoinpa nyt kuitenkin. Jos käytettäisiinkin mittarina sitä, miten kansalaiset itse kokevat asioiden olevan? Jos esim. 50% kansasta on sitä mieltä että joku juttu on täysin päin honkia, niin asialle olisi varmaan syytä tehdä jotain siitä huolimatta että kansainvälinen vertailu osoittaisi tämän asian olevan jopa hyvin?

      Ruotsissa taitaa olla jopa puolet halvempi päivähoitomaksu kuin Suomessa ja onko siellä jopa puoli vuotta pidempi vanhempainvapaa että tämän perusteella Ruotsissa vasta huippumeininki onkin. (Jos asia on toisin, saa ja pitää ehdottomasti korjata.)

      Äitiyslomahan on kolme kuukautta, ei mun mielestä hirmu pitkä. Vanhempainvapaa puoli vuotta, ei lopulta niin älyttömän pitkä sekään. Ja nämä on ne paremman rahan ajat, jotka perustuu tuloihin (jos tulot ennen äitiyttä oli minimaaliset, niin eipä ne tuet mitään ihmeempiä ole). Sitten alkaa se kotihoidontuki. Vajaa kolmesataa euroa kuussa käteen. Jos vertaillaan muihin tukiin niin ei tämä omasta mielestä millään muotoa huippurahaa ole (en kyllä näe mitään huippua muissakaan tukirahoissa, eikä niiden tarkoitus tietysti sellaisia ole ollakaan). Työttömänä jäi käteen reilu 500€ kuussa. Tekemättä yhtään mitään.

      Vähäisyyskommentti oli kuitenkin enimmäkseen kodinhoidontuesta. Ei se 300€ kuussa oikeasti ole iso summa (ja suhteutetaan se tässä yhteydessä pelkästään muihin tukiin). Siksi Kataisen halukkuus käydä näitä perhe-etuuksia läpi jäi itselle hieman epäilyttäväksi suuntavaihtoehdoksi. Mitä läpikäymistä on 300 eurossa? Ja voiko se läpikäyminen oikeasti tuottaa tuloksen että sehän onkin aivan valtavan suuri summa, josta täytyy leikata pois jotta se ei kannustaisi jäämään kotiin?

      T: Idea

      Poista
  16. Arhimäki on myös puhunut siitä, miten kotihoidon tuki voi olla naiselle loukku: http://www.hs.fi/videot/Arhinm%C3%A4ki+Sosiaaliturvaj%C3%A4rjestelm%C3%A4+on+vanhentunut/v1305608191490

    VastaaPoista
  17. Mä en edes tajunnut ollessani osittaisella hoitovapaalla, et siihenkin olis saanut jotain tukea. Eli mulla tämä ei ole mitenkään tukikysymys vaan enemmänkin kysymys siitä että osa-aikaisia töitä ei vaan ole tarjolla (olen valmistunut HSE:stä ja HY:stä). Olenkin suunnitellut seuraavalla hoitovapaalla meneväni johonkin ihan muun alan töihin (jos siis pääsen), jotta voisin tehdä esim. 20h töitä viikossa. Sekin tosiaan voi olla vaikeaa, kun esim. kaupankassalle taidan olla aika ylikoulutettu. Tai ehkä verestän vanhoja muistoja ja alan ohjaamaan jumppia pitkästä aikaa.

    terv.Satu

    ps. ihan asiaa kirjoitit "idea". Tämä on varmaankin myös ideologinen juttu. Minä siis pidän tukia hyvinä, enkä olisi niitä ainakaan nostamassa, varsinkin kun tällä hetkellä elämme jo tulevien sukupolvien rahoilla. Tästä sain varmaankin sellaisen "väännön" aikaiseksi, ettei sitä kannata täällä blogissa aloittaa :)

    VastaaPoista
  18. Mulla taitaa olla nyt ainoiden joukossa se hyvä tilanne, että teen kolmepäiväistä työviikkoa yrityksessä, jossa saan vapaasti tehdä myös enemmän tai päivän vähemmän jos siltä tuntuu :).

    Kääntöpuolena toki se, että tilipussi on keveä (kotihoidontuen silti voittaa), eikä työ vastaa koulutustani. Silti olen onnellinen, kun muru saa tehdä keveämpää viikkoa hoidossa ja silti pääsen vähän omaa tienaamaan. Meillä on onneksi pienet kulut ja miehellä kohtuupalkka.

    Ja vielä, kotirouvana/puolipäivämammana oleilu ahdisti kyllä minuakin, mutta niin se on että hoitopaikka on oltava jos töitä aikoo hakea ja että niihin voi mennä jos sattuisi saamaankin :D.

    VastaaPoista
  19. Mielestäni oli Kataiselta hyvä ulostulo, että koko järjestelmä pitäisi ottaa tarkasteluun. Voi toki olla, että ymmärrän asian eri tavoin - emme aina ole Jykän tai hänen edustamansa puolueen kanssa samaa mieltä asioista - mutta nykyisellään koko perhevapaajärjestelmä on älytön tilkkutäkki, joka ei kyllä kannusta joustavuuteen.

    Nythän esimerkiksi vanhempainvapaata voi pitää osittaisena vain, jos molemmat vanhemmat lyhentävät työviikkoaan - ei ole mahdollista, että esimerkiksi isovanhempi hoitaisi lasta osan aikaa tai että tämä olisi kodin ulkopuolella hoidossa. Ja osittainen hoitoraha nyt on aika vitsi, ottaen huomioon sen, että päivähoitomaksut eivät todellakaan laske samassa suhteessa työajan lyhentämisen kanssa (jos laskevat ollenkaan, osapäivähoito monissa kunnissa tarkoittaa max 5 h/päivä, joka monelle osa-aikatyötä tekevällekin on mahdottomuus).

    Voitaisiin ottaa esimerkkiä sieltä Ruotsista, tai vaikka Norjastakin, joissa vanhempainvapaata voi pitää paljon joustavammin. Jos sitä pitää osa-aikaisena, kausi vastaavasti pitenee. Ja olis ne kiintiötkin, niillä voitaisiin vaikuttaa myös siihen naisten heikompaan työmarkkina-asemaan, joka tällä hetkellä näkyy mm. siinä, että aika isolla osalla kotihoidontuella olevista ei ole työsuhdetta (jolloin osa-aikatyökin voi olla monilla aloilla käytännössä mahdottomuus - jos töitä saisikin, harva työnantaja suostunee heti siihen, että uusi työntekijä lyhentää työaikaansa).

    Sinänsä tässä osa-aikatyökuviossa on kyse niin monesta asiasta - perhevapaajärjestelmä, päivähoitojärjestelmä maksuineen, naisten ja miesten erilaiset työmarkkina-asemat noin alkuun - että yksinkertaisia ratkaisuja ei ole, vaan muutoksia pitäisi tapahtua monella sektorilla, jos tätä kautta halutaan parantaa pienten lasten äitien työllisyysastetta.

    VastaaPoista

Mitä itse funtsit?

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...