Koulukyyti as a Service

Tällä pelillä pääsee, mutta kuinka pitkään?

Olen yrittänyt ratkaista kinkkistä ongelmaa: kun pyöräilykelit loppuvat, millä kuljetaan kouluun? Tilanne on siis se, että väistökoulumme muutti syksyllä Espoon toiselta laidalta naapurikaupunginosaan. Tämä muuvi ei mainittavasti meitä jeesannut: täältä meidän kulmaltamme kouluun on edelleen puolen tunnin matka, mutta ilman kuljetusta. 

Mitään järkevää julkista yhteyttä ei täältä koululle mene ja kävellen (rakennustyömaita väistellen) matkaan menee aikuiseltakin yli puoli tuntia. Toistaiseksi matkan on voinut skuutata / pyöräillä, jolloin matka-aika on vajaan vartin.

Väistökoulujen aihettamat logistiikkaongelmat tuupataan surutta vanhempien ratkaistavaksi ja useimmiten ne ratkeavatkin, koska suurimmalla osalla on auto – työmatkalla siis vain koukataan koulun kautta (mitään kiky-toimintaa tämä ei tietenkään ole). Mutta ne vanhemmat, jotka eivät voi syystä tai toisesta toimia koulukyytinä, pohtivat samaa: mitä sitten kun fillarointikelit loppuvat? Edessä on jossain vaiheessa se hetki, jolloin on aina liukasta, pimeää ja kylmää. Lumisateiden jälkeen kevyen liikenteen väylät aurataan "sitten kun ehditään", joten vaikka muuten osaisi, uskaltaisi ja tarkenisi, ei yksinkertaisesti pysty. Erityisesti jos on ekaluokkalainen.

Tarve olisi siis nimenomaan säännölliselle aamuvuorolle (yksi kahdeksan aamulle ja yksi yhdeksän aamulle), sillä mateleminen takaisin kotiin ei aiheuta Wilma-merkintää.

Olen seurannut älyliikenteen puskemista suomalaiseen arkeen, mutta en keksi, millä tämän hoitaisin. Mikä MaaS-ratkaisu mahdollistaisi sen, että tämän kulman lapset (joita on kymmeniä) saisivat talvikaudella koululle yhteiskyydin? Maksan mielelläni muutaman euron mielenrauhasta.

Vaikka lapsilogistiikka on tunnistettu aikasyöppö kouluajan ulkopuolellakin, ratkaisuja on tarjolla vähän.

Eräs jalkapalloseura käyttää Kyyti-palvelua junnujen iltapäivälogistiikkaan, mutta tuote ei varsinaisesti ole myynnissä. Espoossa kutsukyytipalvelu tekee paluun, mutta se ei toimi suunniteltuna kimppakyytinä kovin hyvin. Forum Viriumilla on meneillään useita robottiautopilotteja mutta niistä ei ole kaupalliseen käyttöön vielä hetkeen. Whimin tarjoama kympin taksi lienee järkevin, jos sovitaan yhteinen lähtöpaikka.

Joukkuelajiharrastuspostauksen yhteydessä kiteytyi myös kysymys siitä, missä vaiheessa kimppakyydit menivät pois muodista. Onko kyytien tarjoamisesta ja pyytämisestä tullut omituista? Johtuuko se siitä, että elintasomme on kasvanut niin paljon, ettei polttoainetta tarvitse säästää vai siitä, että autosta tuli nopeasti joka kodin pääasiallinen liikkumisväline. Tunnistan itse kyytien kyselemisen nolouden, sillä korvaukseen ei ole mitään standardia, jos ei voi maksaa vastakyydillä. Vakiokyydittäjille tyrkkään silloin tällöin viinipullon.

Toisaalta jos lasten kuljettaminen mielletään vanhemmuusteoksi, markkinat jäävät tietysti pieniksi. Olen itse sitä mieltä, että kuskaaminen on vain kuskaamista, mutta onko kaltaisiani liian vähän?

Start-up hermoani kyllä kutkuttaa. Käsitykset liikkumisesta ovat muuttumassa. Sen myötä kuljetuspalvelut monipuolistuvat ja normalisoituvat, jolloin ne saavat samanlaisen aseman kuin kotisiivous: kukaan ei enää ihmettele, että joku käy pyyhkimässä pölyt pari kertaa kuussa, ehkä jonain päivänä ei ole outoa tilata koulu- tai harrastuskyyti.