Anteeksi, hieman kotiseutuasiaa tähän väliin aiheesta, joka on meidän perhettä koskettanut jo viitisen vuotta. Saan näihin aikoihin aina yhteydenottoja vanhemmilta, jotka yrittävät saada pakkaansa kasaan, kun ekaluokkalainen ei ole päässytkään lähikouluun vaan on ohjattu ainoana eskariryhmästään jonnekin hornantuuttilaan. Koska taulukkolaskelmat näyttävät, että niin on fiksua. Joudun aina vastaamaan, että mitkään valitukset eivät auta. "Perusteet" ovat vain sanahelinää, joita voidaan tulkita eri tavoin joka vuosi.
Olikin vähän adrenaliinintäyteinen aamu tätä juttua lukiessa. Virkamies siinä selittelee, että ei me tahallaan kiusata. No sehän tästä nyt vielä puuttuisi!
En ihan rehellisesti ymmärrä, miten tämä lähikoulun konsepti voi olla näin vaikea. Ala-asteen on oltava lähipalvelu ja koulupolun on oltava ennakoitavissa jo eskarissa. Tästä ei saa tinkiä. Koulunaloituksen pitäisi olla koululaisellekin iloinen, uusi elämänvaihe eikä mikään sekava arvonta! Työssäkäyvän vanhemman (joita Espoossa onneksi löytyy) näkökulmasta taas arki on ihan riittävän kuormittavaa ilman tällaisia yllätyksiäkin, ja ennakoitavuus on kaiken arjen sujumisen kannalta olennaista (suora lainaus kaupungin strategiasta: "Espoossa on tärkeää, että arki sujuu"). Lisäksi tässä maassa lähdetään siitä, että lapsia ei tarvitse kuljettaa kouluun vaan jopa ekaluokkalaisen voi päästää turvallisin mielin liikenteeseen.
Tässäpä siis virkamiehille verorahoillani laadittu parannusehdotuslista, jonka voi ottaa käyttöön vaikka ihan heti.
1. Juurisyynä on löysä työskentely homekoulujen kanssa. Älkää nyt herranjumala vatuloiko uusien koulujen rakentamisen kanssa neljää vuotta! Parakki pihalle ja lapio maahan mahdollisimman pian kun huomataan, että nyt on taas käynyt niin kuin on käynyt. Ja jos museoviraston pitää neuvotella niin aloittakaa sekin hyvissä ajoin.
2. Jos kuitenkin tyrkkäätte väistökoulun 11 kilometrin päähän, ymmärtäkää, ettei tämä ratkaisu ole yhdenkään vanhemman mielestä mikään vetovoimatekijä. Silloin voi olla, että juuri siihen kouluun ei ole suurta tunkua vaan haku kohdistuu LÄHIALUEELLA SIJAISEVIIN KOULUIHIN. Katsokaa siis taas kohtaa yksi.
3. Oppilaaksiotossa pitää priorisoida mahdollisimman lyhyt koulumatka. Jos kauempaa haluaa tulla sisarusperusteella, paikan saa, jos niitä jää. Tämä lisäisi ennakoitavuutta merkittävästi.
4. Lopettakaa harhaanjohtava viestintä. Älkää puhuko lähikouluista tai "turvallisesta koulupolusta" missään kohtaa opetussuunnitelmaa, jos kummastakaan ei ole mitään takeita. Jättäkää myös ne nimelliset perusteet pois kokonaan papereistanne, jos ja kun samasta osoitteessa voidaan tänä vuonna ohjata ihan eri kouluun kuin seuraavana vuonna. Kannattaa myös korostaa, että minkäänlainen inhimillinen harkinta ei kuulu repertuaariin.
5. Jos lapsi ei pääse lähikouluunsa, täytyy koulumatkan turvallisuus arvioida jokaisen kohdalla yksilöllisesti, varsinkin kun koko kaupunki on yhtä työmaata. Tähän arvioon ei riitä, että aikuinen mies käy kävelemässä reitin ja toteaa, että ihan hyvin tämä meni. Simulaatioon tarvitaan vaihtelevalla liikennesilmällä ja keskittymiskyvyllä varustettu 120 senttinen tappi, pilkkopimeässä talviaamussa repun ja luistinten kanssa.
6. Ventovieraassa ryhmässä on aina yksinäisyyden ja kiusatuksi tulemisen riski. Tämä toteutui meidän kohdallamme. Toivottavasti kaupunki osaa sitten korjata jäljet.
Ja tähän joku vapaavalintainen, painokelvoton lopetus.
Word.
VastaaPoistaValitettavasti ei tule Espoossa näillä virkamiehillä muuttumaan meno mihinkään. Kuntalaiset ja valtuusto vikisee, virkamiehet tekee mitä itse tai joku johtaja(?) haluaa.
Ei tulekaan. Sehän tässä surettaakin, että tähän Espoon tautiin ei ole mitään lääkettä.
PoistaOlisko se pormestari-malli, jolla saattaisi saada jotain vähän sellaista meininkiä, että joku päättäjä joskus voisi joutua ihan vastuuseenkin päätöksistään? Virkamiehistä kun ei pääse eroon millään, mutta jos suuri osa päättävästä jengistä vaihtuisi, jos/kun vaaleilla valittu pormestari vaihtuisi, niin voisi olla kiinnostusta tehdä sellaisia asioita, mitkä olisi kuntalaisten mieliin?
VastaaPoistaTää malli kiinnostelisi mua! Tämä nykyinen stagnaation tila on sietämätön.
PoistaSurullinen"hymiö" tähän. Sydäntäsärkevältä kuulostaa.
VastaaPoistaMenee niin hermo tähän, kun joka vuosi sama juttu. Tätä saa kun kaupungilla ei ole muita arvoja kuin rahan säästämisen maksimointi. Mikä tahansa kirjanpitotoimisto hoitaisi saman asian.
PoistaKuulostaa kyllä inhottavalta. Meidän kunnassakin joudutaan välillä tekemään näitä päätöksiä, kun esim. pohjoisimpaan kouluun ei mahdu kaikki halukkaat lapset, niin osa niistä joudutaan siirtämään kahteen seuraavaan lähikouluun, joista taas sitten seuraaviin jne. Meillä tosin sitten taksikyytiläisiä saatetaan siirrellä myös etelämmäksi, mutta meillä kuitenkin pyritään saman alueen lapset saamaan samaan kouluun ellei joku toivo jonnekin muualle. Ja toki ihan koulun vieressä asuvat on etusijalla ja sitten koulun esim. pohjoispuolelta tulevat ja kahden koulun välissä olevia sijoitetaan sitten sinne seuraavaan kouluun. Opettajana ymmärrän kuitenki näitä siirtoja, sillä niillä pyritään tasoittamaan ryhmäkokoja, kun tilat ei anna periksi useammalle luokalle jos joku ikäluokka onkin sillä alueella isompi ja olisin myös valmis laittamaan oman lapseni sinne kahden kilometrin päähän 20 oppilaan luokkaan kuin 1kmn päähän 30 oppilaan luokkaan, sillä on suuri ero opettaa noinkin erikokoisia ryhmiä. Esim ensi syksyksi meille olisi tullut 33 oppilaan ykkösluokan, jos osaa ei olisi siirretty eteenpäin ja toisaalta kaupungin eteläreunan oli tulossa vain 15 oppilaan luokka niin onhan nuo erot valtavia..
VastaaPoistaMäkin ymmärrän hyvin sen että vaihtelu tuo ongelmia, mutta kun sitä vaihtelua on ollut aina ja ikäluokat vain pienenevät niin missä se ongelma on? Tunnumme olevan todella hirttäytyneitä tilaratkaisuihin, mitään joustoa ei ole. Parakki pihalle, jos näyttää siltä, että tilat ei riitä. Priorisoinnistahan tässä on kyse: minusta paljon tärkeämpää olisi säilyttää sosiaaliset suhteet ja jonkunlainen ennakoitavuus.
PoistaEn voi kasittaa tata Suomen kaupunkien koulurallia. Ei silla etta meilla taalla jenkeissa olisi mikaan alakoululaisten shangri-la, mutta taalla on kuitenkin JOKAISELLE koululle, joka sijaitsee vahankaan isommassa (esim. 10 000 asukasta) pitajassa selkeat maantieteelliset koulualueen rajat. Eli vanhemmille on takuuvarmasti tiedossa mista osoitteesta mennaan mihinkin kouluun. Jos haluaa koulurajojen ulkopuolelle, pitaa sinne erikseen hakea. Yksityiskoulut on sitten myos erikseen mutta nama rajat on kaikille julkisen puolen kouluilla. Miksi vastaavaa ei voisi jarjestaa Suomessa?
VastaaPoista-Henkka
En todellakaan tiedä, mutta ainakin täällä Espoon itaruuslandiassa kaikki juurisyyt ovat oletetuissa säästöissä: on helpompi laittaa paineet perheille kuin esimerkiksi järjestää kouluun kolmas rinnakkaisluokka kaikille halukkaille.
PoistaHelsingissä asia on näin, joka koululla on oppilaaksiottoalue (oppilaaksiottoalueet eivät myöskään randomisti vaihtele, omalla alueella ainakin kun oppilaaksiottoalue muuttui elokuussa 2017, edelsi sitä useampi julkinen keskustelutilaisuus ja tiedotustilaisuus vuonna 2016).
PoistaTuttavani työskenteli Espoon kaupungilla erään rakennusprojektin vetäjänä. Ongelmana ei todellakaan ollut se etteikö rahaa olisi ollut vaan se, että sitä käytettiin ihan holtittomasti. Kukaan virkamiehistä ei siis ole vastuussa mistään rahaan liittyvästä vaan sitä jaetaan lähinnä mutu-tuntumalla eniten vaativalle. Se on se suurin ongelma suurimmassa osassa kaupungeista että ne ketkä vastaavat rakentamisesta ja sen rahoituksesta, eivät tiedä asiasta yhtikäs mitään ja silloin kustannukset paisuu ja tulee paskaa jälkeä.
PoistaTuo kohta 6. kolahti lujaa... Meillä kuopus joutui ainoana eskariryhmästään pääkoulun niin sanottuun satelliittiyksikköön (joka kyllä on lähi(N)koulu siinä mielessä, että matka sinne on 70 m lyhyempi kuin pääkoululle). Parhaat kaverit on siis parin kilometrin päässä toisessa koulussa ja vaikka omaltakin luokalta on löytynyt jonkinlaisia kavereita, kiusaamistakin esiintyy. Tämän lisäksi opettaja muistaa joka tapaamisessa sanoa, että olisi tärkeä hankkia niitä kavereita omaltakin luokalta, mistä tulee tunne että sen Kaikista Parhaan Kaverin kanssa ei saisi olla koska se on eri koulussa, vaikka tyypit on olleet kuin paita ja peppu jo 3-vuotiaasta asti. Ihan mukava ja pätevä ope muuten ja lapsi tykkää hänestä, mutta mun tekisi mieleni tirvasta joka kerta kun tästä tulee puhe.
VastaaPoistaEli joo, nää kouluasiat menee välillä mullakin ihon alle...
Argh, tuosta kommentista tulee kuva että ystävystyminen olisi jotenkin tosi helppoa ja ihan omasta tahdosta kiinni. O_o Musta sosiaalisia suhteita ei pitäisi sekoittaa tässä ikävaiheessa, jossa ollaan vielä aika pieniä ja kaveritaidoissa on paljon opittavaa.
PoistaMeillä kaveritoivetta ei oltu huomioitu, siis ainakaan siinä mielessä että olisi samalle luokalle päässyt. Kysyttäessä vastaus oli, että kouluun mennessä on hyvä saada uusiakin kavereita, ja jos vanhat on samalla luokalla niin sitten on vaan niiden kanssa. Että sellasta, olin kuvitellut, että kysytään siksi, ettei erotettaisi, mutta näköjään päinvastoin.
PoistaHelsingissä tämä.
Voi että mua ärsyttää Espoon toiminta. Tässä yksi syy miksi meidän perhe ei missään nimessä harkitse muuttoa Espooseen (vaikka muuten Tapiolan suunta voisikin olla potentiaalinen kotipaikka). Todellakin lähtee sympatiat Espoon ekaluokkalaisten vanhempien suuntaan.
VastaaPoistaAsutaan siis Helsingissä, missä lähikoulu on määritelty osoitteen perusteella ja sinne on paikka taattu (joku alue on kai missä on useampi lähikoulu, mutta omalla alueella lähikoulu on naapurissa ja sinne lapsen piti päästä ja tietty pääsikin). Meillä draama liittyy lähinnä siihen, että lapsen päiväkoti ja eskari (ja kaverit) on naapurikaupunginosassa, joka kuuluu toisen koulun oppilaaksiottoalueeseen (tämä vaihtui päiväkotivuosien aikana, että naapurikaupunginosa kuului saman koulun oppilaaksiottoalueeseen). Tässä onni oli nyt puolella ja iso ikäluokka kutosia siirtyi pois koulusta, joten lapsen lähikouluun pääsi kaikki eskarikaveritkin jotka sinne haki toissijaisessa oppilaaksiotossa. Eli toivoa on että luokalle tulisi muutama tuttu lapsi (toivotaan että samasta eskarista tulevat pääsisivät samalle luokalle, kun kaveritoiveitakin kyseltiin hakiessa).
Juu, ei tänne kannata lapsiperheellisen muuttaa vaikka muuten onkin ihana paikka! On jännä, että nämä koulualueet tuntuvat toimivan kaikkialla muualla, toki siitä seuraa sitten virkamiehille töitä, jos täytyy tiloja justeerata tai opettajia palkata.
PoistaLoistava kirjoitus läheltä liippaavasta aiheesta. <3
VastaaPoistaOmalla paikkakunnalla taistellaan myös useamman koulun osalta sisäilmaongelmien kanssa, ja useampaa on yritetty isolla rahalla parannellakin (pieleen on mennyt). Nyt ollaan tilanteessa, että näitä useampaa koulua korjataan vielä isommin rahoin ja päätöksien tekoon on mennyt useampi vuosi aikaa.
Aikanaan tänne muuttaessa haaveilin, että esikoisemme pääsisi aloittamaan koulutaipaleensa uudenuutukaisessa oppimisympäristössä, mutta totuus on, että uusiin tiloihin hän pääsee vasta siirtyessään 5. luokalle. Tästä syystä myös kuopus saa aloittaa koulu-uransa väistötiloista.
Kotikaupungillemme täytyy kyllä siinä mielessä antaa pointsit, että he ovat sijoittaneet samalle tontille (Espoossa tämä saattaa olla vähän haastavaa tilanpuutteen vuoksi) kohtuulliset väistötilat, joten lapseni saavat käydä koulunsa lähikoulunsa tontilla olevissa tiloissa. Vähän pienemmät pointsit siitä, että alue tulee olemaan pienille kohtuullisen vaarallinen siellä pyörivien rakennuskoneiden vuoksi. Toivottavasti jokaisen reilun metrinmittaisen tapin koulutie turvataan - hyvin!
Tsemppiä kouluasioiden kanssa painimiseen!
Listasi virkamiehille on kyllä loistava!
Parakit samassa tilassa olisi todellakin ihan jees! Ja ah, tämä korjaamiskierre on toinen rakas aiheeni. On järkyttävää verorahojen tuhlausta syytää ensin miljoonia korjauksiin, jotka eivät ratkaise mitään ja sitten kyyditä satoja lapsia aamuin illoin väistökouluihin. Tää on niin sairaan tyhmää etten kestä. Koko homekouluprosessi voisi olla mietitty yhteistyökumppaniden kanssa valmiiksi niin että sitä voisi soveltaen käyttää ihan jokaisessa kaupungissa eikä aina tarvitsisi aloittaa komiteamietintöä alusta, mutta virkamiehet ilmeisesti pitävät tästä kouluruljanssin pyörittämisestä. Toivotaan että teillä lapset vielä pääsisivät vielä ala-asteella oikeaan kouluun! <3
PoistaKiitos hyvästä ja hyvin asian ytimeen osuvasta kirjoituksestasi♥️
VastaaPoistaOlen yhden näistä Tapiolalaisen ekaluokkalaisen Äiti,joka nyt mietti pää kuumana miten ylläri 2.7km vaarallinen koulumatka hoidetaan sen 300m ei yhtään ylistystä sijaan.
Vaihtoehto on kimppataksi, jonka me vanhemmat kustannamme. Kätevästi alle 3km koulumatkoja ei tarvitse avustaa. Ja että antaa bussikortin ekaluokkalaiselle, on mielestäni silkkaa v####lua. Espoon Kaupunki tyrii ja maksamme matkat��
Surkuhupaisaa tässä on meidän perheen kohdalla,että muutimme 6 henkisen perheemme tähän vuosi sitten harpin kera - jotta arki toimisi ja EDES yksi neljästä lapsestamme kävelisi itse kouluun ensi vuonna... Kiitos Espoon päättäjät ei kävele.
Olen pahoillani puolestanne! Ja täysin samaa mieltä tuosta bussikortista – kiva idea, mutta kun koulun viereen ei edes mene mitään bussia! Mä olen miettinyt tuota kimppataksia myös koska se seuraava väistökoulu on tosiaan viereisessä kaupunginosassa ja tuo kävelymatka metrotyömaan kiertäen on talvella on sellaiset 40 minsaa. Ja esikoinen ei tosiaan pääse koko ala-asteaikanaan lähikouluunsa, koska neljässä vuodessa ei saada edes vanhaa koulua purettua. Pää hajoaa.
PoistaEikö koulumatkan turvallisuus vaikuta yhtään koulukyydityksen tarpeeseen? Muistan joskus monta vuotta sitten lukeneeni, että joko tietty kilometrimäärä tai vaarallinen lyhyempikin koulumatka olis peruste koulukyyditykselle. Mutta vaihtelee näemmä kunnittain.
PoistaPerseestä, suoraan sanottuna. Ärsyttää näin lapsettomanakin teidän puolesta.
Siis onko tosiaan Espoolla ja Helsingillä kokonaan erilainen systeemi kouluihin sijoittelun suhteen? Olin jossain kuplassa että joka kunnassa olisi kiinteät oppilaaksiottoalueet��
VastaaPoistaJep, kiitos Kokoomuksen säästölinjan, täällä saa jännittää lottoarvontaa!
PoistaNiin tuohon kysymykseen koulualueista. Tietääkseni Espoossa ei ole koulualueita siinä mielessä että joltain akueelta suoraan pääsis määrättyyn kouluun. Sen sijaan on isommat alueet kuten Pohjois-Espoo jonka alueella koulu osoitettan. On siis mahdollista että vaikka asut koulun lähellä joudut josain kauempana olevaan kouluun. Matka voi olla pahimmassa tapauksessa 10 tai 15 km. Siinä ei paljon lohduta jos saa bussilipun.
PoistaMeillä yksi lapsista oli väistössä vuoden sellaisessa koulussa jonne piti mennä 2 bussilla ha aikaa suuntaansa meni melkein tunti.
Espoon koulukurjuus...Since 50-luku. Mun jo edesmenneet vanhemmat muuttivat Espooseen 1952 ja meitä on 5 sisarusta. Kouluja ei ollut kunnollisia koko aikan kun me käytiin koulua.
VastaaPoistaOmat lapset kävi alakoulun Auroran koulussa, joka oli sisäilmaongelmainen. Nuorin joutui olemaan väistössä viimeiset 3 vuotta. Uusi koulu valmistui sopivasti juuri silloin kun siirtyi yläkouluun. Uuden koulun tarve oli tiedossa jo siinä vaiheessa kun vanhin meni ekalle eli 13 vuotta aiemmin. Eli n. 15 vuotta vei aikaa että Lippajärvelle saatiin uusi koulu.
Niin ja lisäksi vanhimman kohdalla käytiin tämä koulusijoittelukeskustelu isoin kirjaimin kun asuimme lähikoulusta n. 500 m päässä. Lapsi meinattiin sijoittaa yli 2 km päässä olevaan kouluun, koska sinne oli hänellä ekaluokkalaisista lyhin matka.
Äänestäkää vaan Espoolaiset jatkossakin kokoomusta ja demareita niin saadaan tilanne säilytettyä ennallaan...nämähän ovat valtapuolueita olleet vuosikymmenet.
No voi kurjuus, on teilläkin ollut odottelemista! Mä olen käynyt koulut Tapiolassa 80-luvulla eikä ollut ollenkaan tällaista perseilyä, tulin vielä ulkopaikkakunnaltakin. Mutta Espoossa on kyllä tasan yksi valtapuolue ja se on säästö-Kokoomus (viime kaudella paikkoja 29/75). Toivottavasti vähän inhimillisempi talouspolitiikka saisi jatkossa sijaa.
PoistaMeidän perhe taistelee juuri tämän saman asian kanssa parhaillaan Mankkaalla; meillä vaihtui 10min metsäpolku 40min kävelyyn alueen suurimpien teiden halki. Täällä yksittäiset lapset ja perheet eivät merkitse Espoolle yhtään mitään - juuri näillä sanoilla minulle Avistakin vastattiin kun sinne soitin - Ei Espoota kiinnosta. Siinäpä loistava slogan seuraavaan Espoon markkinointikampanjaan!
VastaaPoistaLapsen etu - sitä halutaan huutaa joka asiassa, mutta ei toki kaupungin virkamieiä motivoi kun puhutaan koulusta ja koulumatkasta. Taistelu jatkuu ja viime kädessä muutamme pois Espoosta ennen koulun alkua - tällaiseen pitäjään emme aio enää yhtäkään veroeuroa ojentaa tämän jälkeen.
Kannattaa vaan sinnikkäästi hakea toissijaisessa haussa. Meillä tilanne, että paikka saatiin erääseen Mankkaalla sijaitsevaan kouluun, vaikka lapsi on ollut eskarissa paljon meitä lähempänä olevassa koulussa. Tuohon toiseen kouluun vaan haemme ja haemme keinolla millä hyvänsä, kunnes hän sinne pääsee. Tällaisia ylisinnikkäitä tapauksia (jotka vaikka vaihtaa kirjat jonkun oikeassa osoitteessa asuvan kaverin luokse) löytyy eli kouluihin kyllä vapautuu paikkoja kesän aikana... Taustaksi, että lapsi vaihtoi viime syksynä aivan uuteen eskariin eli paikka, kaverit ja opettajat oli outoja. Nyt on kaikki mennyt eskarissa niin hyvin lapsella, jolla aiemmin ei juuri kavereita ollut, ettei todellakaan haluta hänelle uutta muutosta heti vuoden jälkeen. Kuinka ihanaa olisikaan, kun koulu tosiaan määräytyisi jo tuossa eskarivaiheessa, kun kaikkien on kuitenkin pakko se eskari käydä...
Poista