Sananen koulujen digiloikasta

Skidi tuli hengittämään niskaani, kun kirjoitin.

- Äiti, mun pitäis tehdä yks esitelmä tietokoneella.
- Ahaa. Milloin?
- No tyyliin nyt.

Jaha, selvä sitten. Luovutin koneeni koululaiselle, loggasin ulos järjestelmistä ja poistin kaikki mahdollisuudet sisällön tuhoutumiseen. Skidi oli yllättävän taitava Google Slidesin käyttäjä, mutta sain toki vastata muutamaankin kysymykseen liittyen presentaation tekemiseen. Aloitimme sähköpostin käytöstä, josta löytyivät esitelmän ohjeet.

Menin keittämään kahvia kylmä rinki hankurin alla ja mietin tätä digiloikkaa. Minä satun olemaan presentaatioiden tekemisessä gurutasolla, mutta entäs muut vanhemmat?

Henkilökohtaisesti rakastan digitalisaatiota ja näen, että siitä seuraa enemmän hyvää kuin pahaa. Elantoni on jo 20 vuotta tullut siitä, että jeesailen asiakkaitani erilaisten digiongelmien kanssa. Ja silloin ensimmäinen kysymykseni on määritellä, mikä koettu ongelma on ja heti sen jälkeen mitä ratkaisulla tavoitellaan?

Minua hämää se, etten tiedä, mitä ongelmaa digiloikalla lähdettiin korjaamaan. Toivottavasti ei kestävyysvajetta. Koulujen digiloikka näyttäytyykin minulle vähän hätäiseltä ja itsetarkoitukselliselta. "Loikka" ylipäätään vaikuttaa siltä kuin se olisi tehtävissä kunhan vain ladotaan vain riittävästi rahaa tiskiin, ostetaan pelit ja vehkeet ja sitten käytetään niitä kirjojen sijaan. Loikka, check.

Mutta eihän se mene niin. Tarvitaan se tavoite, johon sitten kehitellään suunnitelma ja keinot, eli strategia ja taktiikka, ja mittarit, millä onnistumista arvioidaan. Laitteet ovat vain yksi osa kokonaisuutta. Yksi konsultin jeditemppu on kysyä viisi kertaa miksi. En osaa vastata ensimmäiseenkään kysymykseen.

Ehkä se olen vain minä. En vain tiedä, mikä oli rikki. En ole riittävän hyvin perillä, mitä opetussuunnitelma tästä sanoo, miten hyvin sitä eri kouluissa toteutetaan ja mitä hyötyä tästä on. Ja pitäisi tietenkin olla.

Näin vanhempana kiinnostaisi, miten voin ipanaa tässä tukea? Millaisia välineitä kodeista pitäisi löytyä? Minkälaisten järjestelmien kanssa niiden pitäisi olla yhteensopivia? Meidän lapsilla ole omia tietokoneita eikä macillani aukea kaikki vuonna korppu ja lerppu luodut oppimisympäristöt. Millaisia tietoturvaan liittyviä otsikoista minun pitäisi olla tietoinen?

Sitten ovat oppilaiden henkilökohtaiset kyvyt. Oppimaan lähdetään eri taito- ja ymmärrystasoilta - mitä kodin pitää tarjota? Miten tietoteknistä pohjaosaamista mitataan? Meillä suurimpana ongelmana on se, että koululainen unohtaa salasanansa. Wilmaan hän ei ole päässyt joululoman jälkeen eikä hän tiedä kuka voisi auttaa.

Tärkein elementti opetuksessa ovat edelleen opettajat. Millaisilla taidoilla he ovat liikenteessä? Millaista täydennyskoulutusta he tarvitsevat? Saavatko sitä? Ja onko lapsilla sijainen sillä välin kun opettaja tekee järjestelmäpäivityksen 25 laitteeseen?

Haluaisinkin enemmän puhetta tästä. Ei siksi, että pitäisi nillittää siitä, että maailma muuttuu, vaan ihan siksi, että itsekin tietäisin, mihin maaliin pelaan. Olen ihan mielelläni mukana joukkueessa, jos sen päätarkoitus ei ole hommata tuhansia pädejä.